Raideryhmä on jättänyt Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön VR Oy:n toimista, joita epäillään Kilpailunrajoituslain (Laki 480/1992) vastaisiksi. Pyyntö koskee sekä makuuvaunuliikennettä Kemijärvelle että muita makuuvaunujunia.
Toimenpidepyyntöä on täydennetty 4.8. Kilpailuviraston julkisesti keskeneräisestä asiasta esittämien lausuntojen vuoksi. Toimenpidepyyntö ja sen täydennys ovat luettavissa tässä.
Kilapiluviraston vastaus toimenpidepyyntöön luettavissa tästä.
Sivu päivitetty 11.9.2006.
TOIMENPIDEPYYNNÖN KOHDE
VR Osakeyhtiö
Osakeyhtiö Helsingistä
Liikenne- ja viestintäministeriö
VR Osakeyhtiön omistajanvallan käyttäjä Helsingistä
Tarkennamme toimenpidepyyntöämme.
LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TOIMENPIDEPYYNNÖN KANNALTA JA TOIMENPIDEPYYNTÖ
Kilpailunrajoituksista annettu laki säätelee 1 § :n mukaan terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamista vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon kuluttajien etu sekä erinäisiä muita seikkoja. Tämä toimenpidepyyntö koskee VR Oy:n toimintaa myös kuluttajien edun kannalta.
Romuttamalla kalustoa yhtiö pyrkii myös tekemään mahdottomaksi yöjunaliikenteen jatkumisen omaan lukuunsa.
On epäiltävissä, että yhtiö väärinkäyttää monopoliaseman nojalla määräävää markkina-asemaansa siten, että rautatieliikenteestä vaaditaan tukia selvittämättä liikenteen todellisia kustannuksia ja tuloja valtiolle sekä kunnille.
PAIKKA JA AIKA
Nurmeksessa elokuun 4. päivänä 2006
RAIDERYHMÄ
TOIMENPIDEPYYNNÖN KOHDE
VR Osakeyhtiö
Osakeyhtiö Helsingistä
Liikenne- ja viestintäministeriö
VR Osakeyhtiön omistajanvallan käyttäjä Helsingistä
SELOSTUS TAPAHTUMISTA
Mitä markkinoita epäilty kilpailunrajoitus koskee
Kysymys on henkilöjunaliikenteen markkinoista valtion rataverkolla Kemijärven ja Helsingin välillä (etäisyys 983 tariffikilometriä) ja erityisesti yöjunaparista 61 / 68. Lisäksi on kysymys yöjunaliikenteen markkinoista valtion rataverkolla väleillä Turku – Joensuu (P 935 / 902; etäisyys 586 tariffikilometriä), Helsinki – Joensuu (P 81 / 802; etäisyys 559 tariffikilometriä) ja Helsinki – Kouvola – Kajaani – Oulu (P 81 / 84; etäisyys 825 tariffikilometriä). Vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös muualle valtion henkilörataverkkoa pitkin.
Kilpailua rajoittava osapuoli ja miten kilpailua rajoitetaan
VR Osakeyhtiö (jäljempänä VR) rajoittaa kilpailua lopettamalla junaparin 61 / 68 kulun Rovaniemen ja Kemijärven välillä ilmoituksensa mukaan syyskuun 3. päivästä alkaen. Samasta päivästä alkaen myös muiden mainittujen junien kulun on tarkoitus loppua. Nykylainsäädännön mukaan muut yrittäjät eivät saa tulla VR:n tilalle. Siksi yöjunaliikenteen mielekäs järjestäminen esimerkiksi kilpailuttamalla reitit ja kalustopankin perustamisella estyvät. Yhtiö rajoittaa kilpailua myös romuttamalla teknisesti käyttökelpoista vaunukalustoa.
Ketkä kärsivät kilpailunrajoituksesta ja mitä haittaa siitä on
Yöjunan 61 / 68 kulun lopettamisesta joutuvat kärsimään ainakin
- Kemijärven ja Helsingin välillä kulkevat yöjunan käyttäjät, koska kulkuneuvoa on vaihdettava kesken matkan,
- Kemijärven ja Rovaniemen välisillä liikennepaikoilla junaan nousevat ja sieltä poistuvat, koska vaihtoehtoisen kulkuneuvon käyttämä maantie ei kulje rautatien linjauksen lähettyvillä (jos junaa ei korvata päivävaunukalustollakaan),
- Itä-Lapin alueen yritykset huonontuneiden kulkuyhteyksien aiheuttaman liiketulon menetyksen johdosta (matkailijat siirtyvät vaivattomammin saavutettaviin kohteisiin),
- Itä-Lapin alueen kunnat yritysten liiketulon menetyksistä johtuvien työpaikkapoistumien ja verotulojen vähennysten vuoksi ja
- VR:n omistaja valtio, koska Itä-Lappi kuuluu valtioneuvoston päätöksen mukaisesti erityisiin kehitettäviin alueisiin. Junan kulun lopettamisen johdosta päätöksen mukaisten panostusten merkitystä nakerretaan.
Muiden yöjunien kulun lopettamisesta joutuvat kärsimään ainakin
- Suomen kolmanneksi suurin kaupunkiseutu Turku, jonka matkailuelinkeino sekä kaupungista liikennöivien laivanvarustamojen elinedellytykset heikkenevät kaupungin yhteyksien huonontuessa
- sisämaan suuret kaupunkiseudut Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Joensuu, jotka menettävät yöjunayhteydet Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun ja joissa matkailuelinkeinon sekä yliopistojen toimintaedellytykset heikkenevät
- Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnat, joissa elinkeinoelämän edellytykset ovat jo nyt huonot heikkojen yhteyksien vuoksi. Junayhteyksien karsiminen rajoittaa erityisesti matkailuelinkeinon kehittymistä sekä
- muut yritykset, jotka joko voisivat liikennöidä kyseisiä yöjunia tai joiden liikennöinnin edellytykset olennaisesti heikkenevät yöjunien tarjoamien jatkoyhteyksien poistumisen vuoksi. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi matkustajaliikennettä harjoittavat laivanvarustamot.
Yöjunien kulun lopettamisesta kärsinevät myös yhtiön työntekijät, joiden työpanosta ja elantoa tehdään tarpeettomaksi toimintoja supistamalla.
VR:n tarjoamat aamuyöllä lähtevät nopeammat junat eivät ole matkustajien kannalta hyvä vaihtoehto. Lisäksi joillekin paikkakunnille tarjotut vaihtoehtoiset yöjunareitit aiheuttavat vaihtoja (esimerkiksi liityntäyhteys päivävaunuilla Kajaanista Ouluun, josta on mahdollisuus siirtyä makuuvaunuun). Siksi matka, joka on aiemmin onnistunut ”yön yli”, vaatii tulevaisuudessa yöpymistä Helsingissä, kalliimpien kulkuvälineiden kuten lentokoneen käyttöä tai alistumista VR:n ”tarjoamiin” aamuöisiin juniin.
Miten kilpailunrajoituksen toteuttaja perustelee rajoitusta
Yöjunan 61 / 68 lakkautusta on perusteltu muun muassa sillä, ettei junaa voi enää vastedes kuljettaa liiketaloudellisin perustein ja että yhteys liiketaloudellisen kannattamattomuutensa johdosta liittyy VR:n ja liikenneministeriön väliseen ostoliikennesopimusneuvotteluun (liite 1. KK 982 / 2005 vp – Markus Mustajärvi / vas. ym). Julkisuudessa yhtiön edustaja on myös kertonut junan jo olevan tuetun ostoliikenteen piirissä (liite 2. Helsingin Sanomat 13.1.2006 Itä-Lapissa vastustetaan rautateiden henkilöliikenteen lopettamista Kemijärvelle). Mainittu väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa (liite 3. KK 1086 / 2005 vp – Markus Mustajärvi / vas).
Kemijärven juna onkin taloudellisesti kannattava ainakin sinisellä vaunukalustolla ajettuna, koska liikenne- ja viestintäministeriönkin tietämyksen mukaan kannattamattomuus on vasta uhka (kts. liite 3). ”Uhka” puolestaan perustunee uuden punaisen vaunukaluston kuoletuskustannuksiin. Tekniset ongelmatkaan eivät ole todellisia, koska juna kulkee sähköistämättömällä radalla tälläkin hetkellä. Lisäksi VR on jo itsekin myöntänyt esittämänsä tekniset esteet aiheettomiksi (liite 4. Koillis-Lappi 13.7.2006 VR ei peräänny piiruakaan – makuuvaunuliikenteen jatkamiselle ei kuitenkaan mitään estettä). Todellinen syy olla ajamatta junaa onkin silkka haluttomuus, jota perustellaan myös yhtiön ”konseptilla” (liite 5. Kaleva 4.6.2005 Kiskobussi ei porhalla pohjoisen radoille).
Mainitut ristiriitaiset selitykset junan 61 / 68 kulun lopettamisen perusteista kyseenalaistavat myös ns. ostoliikenteen piirissä olevien ja toimenpidepyynnössä mainittujen yöjunien todelliset voitto- tai tappiolaskelmat. Mielestämme on syytä epäillä VR:n käyttäneen myös näiden junien suhteen verukkeita ja ”kikkoja” saadakseen ne näyttämään tappiollisilta.
Termien selityksiä
Siniset
vaunut ovat siniharmaiksi maalattuja päivä- ja makuuvaunuja, joissa on
öljylämmitys. Öljylämmityksen ansiosta vaunuja voivat sähköistämättömillä
rataosilla kuljettaa veturit, joissa ei ole sähkönsyöttöliitäntää. Käytössä
olevat siniset makuuvaunut ovat sarjaa CEmt. Päivävaunuja on useita sarjoja,
joiden kaikkien sarjatunnus alkaa kirjaimin Ei tai EFi.
Punaiset vaunut ovat punavalkoisiksi maalattuja päivä- ja makuuvaunuja, jotka
on hankittu sinisiä vaunuja myöhemmin. Vaunujen lämmitys edellyttää sähköä,
jota saadaan sähkövetureista sekä Dr 16 -sarjan dieselvetureista. Lisäksi
lämmityssähköä voidaan tuottaa dieselkäyttöisellä sähkögeneraattorilla
varustetuilla vaunuilla, joita VR:llä on neljä kappaletta. Punaiset makuuvaunut
ovat sarjaa Edm. Yksikerroksiset päivävaunut ovat sarjaa Cx ja Ex sekä
kaksikerroksiset Ed-alkuisia (poikkeuksena kuitenkin makuuvaunu Edm).
Selvitys kilpailun rajoittajan ja kilpailunrajoituksesta kärsimään joutuvien asemasta
VR on oikeudellinen monopoli, jonka yksinoikeus kotimaiseen henkilöjunaliikenteeseen perustuu tällä hetkellä rautatielain (7.3.2003 / 198) 16 §:ään.
VR:n mielestä vaihto junasta linja-autoon, päiväjunasta yöjunaan tai aamuöisen ”päiväjunan” käyttö eivät ole epämukavuustekijöitä. Rautatiepalveluiden kuluttajat ovat kuitenkin eri mieltä, koska yöjunan 61 / 68 jatkoa tukevaan adressiin tuli yli 20.000 allekirjoitusta. Lisäksi junan tueksi järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui nimekkäitä henkilöitä kuten kansanedustajia ja Lapin läänin maaherra. Toimenpidepyynnössä mainittujen muiden yöjunayhteyksien tueksi järjestetyn adressin allekirjoittajat mukaan luettuna lähes 40.000 henkilöä on ottanut kantaa junien puolesta. Äskettäin on myös käynnistynyt kolmas internetkampanja uhanalaisten yöjunien tueksi.
Oikeusjärjestelmämme on tällä hetkellä siinä mielessä puutteellinen, että rautatiematkustajilla ei ole lainsuojaa ellei sitten kilpailunrajoituksia koskeva lainsäädäntö suojele heitä monopoliyhtiön toimia vastaan. Matkustajilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta kyseenalaistaa VR:n esittämiä lukuja junien tappiollisuudesta.
Jos VR:llä on yksinoikeutensa nojalla mahdollisuus siirrättää matkustajia junasta toiseen oman mielensä mukaan, yhtiö voisi kenenkään estämättä siirrättää vaikkapa Helsinkiin kulkevat yöjunamatkustajat lähiliikennejuniin Riihimäellä. Vaikka matkustajamäärät Helsingin ja Riihi-mäen välillä ovat Kemijärven ja Rovaniemen väliä suuremmat, kysymys on periaatteellinen. Siksi matkustajillakin tulisi olla oikeussuojakeinoja tällaista toimintaa harjoittava yhtiötä vastaan.
Ministeriö omistajanvallan käyttäjänä ja monopoliyhtiön yhteistyökumppanina
VR:n monopoliluonne on yhtiön omistajanvaltaa käyttävän liikenne- ja viestintäministeriön ylimmälle poliittiselle johdollekin selvä (liite 6. Kauppalehti 16.12.2005 Huovinen vastustaa VR:n omistajaohjauksen siirtoa uuteen yksikköön). Ministeriön ylijohtaja Harri Caven on puolestaan 1.7.2006 todennut VR:n kieltäytyneen jatkamasta junien ajoa sinisellä makuuvaunukalustolla Kemijärvelle kaupallisista syistä ”ja siinä on omat ongelmansa” (puhe on osoitteessa http://www.infoverstas.fi/mp3/caven.mp3). Tästä voitaneen päätellä ministeriön olevan tietoinen myös määräävän markkina-aseman väärinkäytösmahdollisuuksista ja suhtautuvan tällaisiin epäkohtiin sallivasti (kts. liite 4. ja 7. Lapin Kansa 26.7.2006 Liikenneministeriö vaatii Lapin liiton rahaa Kemijärven yöjunaan). On mielestämme omituista, että ministeriö vaatii taloudellista tukea junalle, jonka liikenneministeri itse myöntää olevan ainakin tietyllä vaunukalustolla ajettuna kannattava. Siksi myös ministeriön osuutta yhtiön erikoiseen toimintaan tulisi mielestämme selvittää.
LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TOIMENPIDEPYYNNÖN KANNALTA JA TOIMENPIDEPYYNTÖ
Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla muun muassa markkinoiden rajoittaminen kuluttajien vahingoksi. Oikeudellisena monopolina VR rajoittaa markkinoita kuluttajien vahingoksi kieltäytymällä kuljettamasta heitä makuuvaunukalustolla Kemijärvelle. Kieltäytymällä myymästä makuupaikkalippuja Kemijärvelle yhtiö vähintäänkin välillisesti määrää kohtuuttomat kauppaehdot pakottamalla kuluttajat ostamaan kalliimman linja-autolipun. Junamatka makuuvaunussa kolmen henkilön hytissä maksaa Kemijärvelle tällä hetkellä 83,00 euroa. VR:n aikoman muutoksen jälkeen hinta olisi 92,30 euroa (makuupaikka kolmen henkilön hytissä Rovaniemelle 79,00 euroa ja linja-autolippu Rovaniemi - Kemijärvi 13,30 euroa). Katkeamattoman yhteyden muuttaminen vaihdolliseksi on myös epämukavuustekijä, jolle ei voi määritellä rahallista arvoa.
Epäiltävissä on, että yhtiö soveltaa samanlaisia periaatteita myös muissa yöjunissaan, jotka on saatu ostoliikenteen piiriin. Mielestämme matkustajien siirrättäminen aamuöisiin päivävaunujuniin heikentää matkapalveluita, joille on laajaa kysyntää.
Kilpailunrajoituslainsäädännön periaatteita sovelletaan myös oikeudellisiin monopoleihin. Oikeudellisen monopoliluonteensa vuoksi VR:n menettelyä ei mielestämme voi pitää vähäisenä vaihtoehtoisista liikennemuodoista huolimatta. Asemansa turvin yhtiö yksipuolisin toimin heikentää junaa käyttävien matkustajien asemaa, koska muut eivät saa tulla yhtiön tilalle. Yhtiö vaatii myös erilaisia rahallisia tai muita tukia kunnilta sekä valtiolta esittämättä palveluiden todellisia tuotantokustannuksia ja tuloja. Kunnilta tukea vaaditaan myös alueellisessa mielessä epäjohdonmukaisesti (toisin sanottuna eri tahoihin sovelletaan erilaisia ehtoja). Lisäksi yhtiö romuttaa kalustoa, jota joku muu voisi käyttää toimenpidepyynnössä mainittujen junien ajamiseksi sikäli kuin lainsäädäntö sallisi muut liikennöitsijät. Valtio puolestaan yhtiön omistajana tuntuu sallivan yhtiön toimet. Siksi kilpailua ei näillä markkinoilla mielestämme voi pitää toimivana. Menettelyllä on myös laajat heijastusvaikutukset (kts. ketkä kärsivät kilpailunrajoituksesta ja mitä haittaa siitä on) eikä sitä siksi voi pitää vähämerkityksisenä (kts. myös kilpailunrajoituslain 18 a §). Mainituista syistä yhtiölle ja tarvittaessa sen omistajallekin tulisi mielestämme määrätä seuraamusmaksu kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaisesta menettelystä.
Kilpailunrajoituslain 13 §:n mukaan kilpailuvirasto voi määrätä elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän lopettamaan 4 tai 6 §:ssä kielletyn menettelyn. Lisäksi 14 §:n mukaan kilpailuvirasto voi antaa väliaikaisesti tätä tarkoittavan kiellon. Toimenpidepyynnössä mainittujen junien kulku ei ole vielä loppunut. Mainittujen säännösten nojalla pyydämme kilpailuviraston toimivan niin, ettei VR:n sallita lopettaa junien kulkua ennen asian perusteellista käsittelyä ja että tehosteeksi asetetaan uhkasakko. Lisäksi pyydämme kilpailunrajoituksen estämiseksi, että VR:ää kielletään romuttamasta matkustajavaunukalustoa kunnes asia on loppuun käsitelty.
PAIKKA JA AIKA
Nurmeksessa elokuun 1. päivänä 2006
RAIDERYHMÄ
LIITTEET
1. KK 982 / 2005 vp – Markus Mustajärvi / vas. ym,
2. Helsingin Sanomat 13.1.2006 Itä-Lapissa vastustetaan rautateiden henkilöliikenteen lopettamista Kemijärvelle
3. KK 1086 / 2005 vp – Markus Mustajärvi / vas
4. Koillis-Lappi 13.7.2006 VR ei peräänny piiruakaan – makuuvaunuliikenteen jatkamiselle ei kuitenkaan mitään teknistä estettä
5. Kaleva 4.6.2005 Kiskobussi ei porhalla pohjoisen radoille
6. Kauppalehti 16.12.2005 Huovinen vastustaa VR:n omistajaohjauksen siirtoa uuteen yksikköön
7. Lapin Kansa 26.7.2006 Liikenneministeriö vaatii rahaa Kemijärven yöjunaan