| 
   KK 1086/2005 vp
  - Markus
  Mustajärvi /vas  
  KIRJALLINEN KYSYMYS 1086/2005 vp 
  Junayhteyden Rovaniemi-Kemijärvi
  kannattavuus 
  Eduskunnan puhemiehelle 
   
  Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen vastasi 22.12.2005
  kirjalliseen kysymykseen (KK 982/2005 vp ), joka koski makuuvaunu- ja
  autojunaliikenteen turvaamista Kemijärvellä ja jonka me, Lapin
  kansanedustajat, teimme. Vastauksessaan ministeri Huovinen toteaa mm.
  seuraavaa: "Itä-Lapin kehittämistä pohtineissa työryhmissä on pidetty
  tärkeänä, että makuuvaunuyhteys ja autonkuljetukset jatkuisivat
  Rovaniemi-Kemijärvi-radalla. Liiketaloudellisesti kannattamattomana yhteys
  liittyy VR Osakeyhtiön ja liikenne- ja viestintäministeriön väliseen
  ostoliikennesopimusneuvotteluun. Neuvottelut tulevista
  henkilöliikenneostoista ovat vielä kesken, eikä päätöksiä asiasta ole
  tehty".  
  Raideliikennettä edistävä Raideryhmä on toimittanut
  julkisuuteen 16.1.2006 kannanoton otsikolla "Kemijärven yöjunat eivät
  ole ostoliikennettä". Siinä todetaan mm. seuraavaa: "VR-Yhtymän
  toimitusjohtaja Tapio Simos kertoo Helsingin
  Sanomissa 13.1., että Rovaniemen ja Kemijärven välinen liikenne on ollut valtion
  tukemaa ja liiketaloudellisesti kannattamatonta. Siksi liikenteen
  jatkamisesta tulisi tehdä poliittinen päätös.  
  Liikenneministeriöstä saatujen asiakirjojen
  perusteella kysymys on paremminkin siitä, tuleeko valtionyhtiön noudattaa
  tekemiään sopimuksia ja viitsiikö valtio-omistaja tällaisia vaatimuksia
  valtionyhtiölle tehdä.  
  Ministeriön ja VR Osakeyhtiön välinen
  henkilöliikenteen hoitoa koskeva sopimus oikoradan käyttöönottoon asti on
  allekirjoitettu 22.12.2004 (VR:n puolesta sopimuksen ovat allekirjoittaneet
  Tapio Simos ja Antti Jaatinen). Sopimuksen
  liitteissä on lueteltu ostoliikenteen kohteena olevat junat. Kemijärven
  yöjunaparia 61/68 ei luetteloissa ole. Junat näyttävätkin olevan VR:lle
  voitollista liikennettä.  
  Ministeriö ja VR ovat myös allekirjoittaneet Lapin
  säännöllistä yöjunaliikennettä koskevan aiesopimuksen 28.10.2003 (VR:n
  puolesta sopimuksen ovat allekirjoittaneet Henri Kuitunen ja Tapio Simos). Sopimuksessa todetaan muun muassa, että Lapin
  yöjunaliikenne on yhteiskuntataloudellisesti ja aluetaloudellisesti
  merkittävää palvelua. Lisäksi osapuolet toteavat ryhtyvänsä yhdessä
  liikenteen jatkuvuutta turvaaviin toimiin, jos tämä liikenne on jossain
  vaiheessa vaarassa loppua taloudellisen kannattamattomuuden takia. Sopimuksen
  mukaan asia on käsitelty hallituksen talouspoliittisessa
  ministerivaliokunnassa, joka on hyväksynyt aiesopimuksen mahdollistavan
  kannanoton.  
  Kemijärven yöjunat ovat ostoliikennesopimuksen
  perusteella nykyisellään VR:lle kannattavaa liiketoimintaa. Makuuvaunujen
  käyttö on teknisesti mahdollista järjestää myös ilman Kemijärven radan
  sähköistämistä, jos säästeliäitä halutaan olla. Mielestämme
  liikenneministerin tuleekin vaatia VR:ää pysymään Lapin säännöllistä
  yöjunaliikennettä koskevassa aiesopimuksessa: junien on jatkettava Kemijärvelle
  asti."  
  Koska ministeri Huovisen aiempi vastaus sekä
  toimitusjohtaja Simoksen ja Raideryhmän näkemykset
  rataosuuden kannattavuudesta poikkeavat olennaisesti toisistaan, on
  aiheellista epäillä, millä perusteilla päätös liikennöinnin lopettamisesta
  mainitulla rataosuudella on tehty.  
  Maallikkona, mutta myös junamatkustajana,
  ihmettelen ministerin vastauksen viimeistä kappaletta: "Rataosan
  Rovaniemi-Kemijärvi sähköistäminen ei ole Ratahallintokeskuksen ohjelmassa ja
  rataosan nykyinen liikennemäärä on pieni. Mikäli rataosan liikennemäärä
  kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa, on asia harkittava uudelleen." Jos
  henkilöliikennöinti rataosuudella lopetetaan, niin kuinka liikennemäärät
  voivat kasvaa, koska ainakaan lähitulevaisuudessa, ilman uusia strategisia
  ratkaisuja, tavaraliikennekuljetuksetkaan eivät lisäänny?  
  Edellä olevan perusteella ja
  eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston
  asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 
  Perustuuko liikenne- ja viestintäministeri Huovisen kirjalliseen
  kysymykseen (KK 982/2005 vp ) antama vastaus
  virheellisiin tietoihin ja  
  mitkä ovat ne Rovaniemi-Kemijärvi-rataosuuden kannattavuustiedot,
  joiden pohjalta hän on vastauksensa laatinut?  
  Helsingissä 18 päivänä tammikuuta
  2006 
  Markus Mustajärvi /vas  
  Eduskunnan puhemiehelle 
  Eduskunnan työjärjestyksen
  27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette
  toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Markku Mustajärven
  /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
  1086/2005 vp: 
  Perustuuko liikenne- ja
  viestintäministeri Huovisen kirjalliseen kysymykseen (KK 982/2005 vp ) antama vastaus virheellisiin tietoihin
  ja  
  mitkä ovat ne
  Rovaniemi-Kemijärvi-rataosuuden kannattavuustiedot, joiden pohjalta hän on
  vastauksensa laatinut?  
  Vastauksena kysymykseen esitän
  seuraavaa: 
  VR Osakeyhtiö liikennöi Helsingistä Rovaniemelle kahdella
  junaparilla, joista toinen (61/68) on liikennöinyt Kemijärvelle asti. Tämä
  junapari on hyvien aikataulujensa vuoksi ollut kannattavuudeltaan parempi
  kuin junapari (69/60), joka ei jatka Kemijärvelle. Tämä yöpikajunapari 61/68
  ei ole eikä ole ollut ministeriön ostamaa kannattamatonta liikennettä. Tiedotusvälineissä on siten ollut
  virheellistä tietoa kyseisen liikenteen luonteesta.  
  Vaikka kyseinen liikenne nyt on kannattavaa, on huomattava, että
  tilanne muuttuu, kun käyttöön otetaan uudet 20 makuuvaunua. Liiketaloudellisesti ja
  matkustajapalvelullisten seikkojen vuoksi uusi kalusto on järkevää sijoittaa
  juuri tälle, Kemijärveen ulottuvalle junaparille 61/68. Liikennöintikulut
  tulevat kuitenkin uuden kaluston vuoksi nousemaan merkittävästi kasvavien
  poistojen johdosta. Tämä vaikuttaa kannattavuuteen. Lisäksi kannattavuuteen
  vaikuttaa lentoliikenteen kova kilpailutilanne. Uhkana on, että kyseinen junapari muuttuu
  kannattamattomaksi. Tämän mahdollisen alijäämän kattamiseksi VR:n
  ja ministeriön välille on neuvoteltu aiesopimus. Aiesopimus mahdollistaa sen,
  että VR voi toteuttaa makuuvaunujen hankinnan, koska osakeyhtiö ei voi tehdä
  investointeja kannattamattomaan liiketoimintaan.  
  Liikennöintiä Rovaniemeltä
  Kemijärvelle uusilla makuuvaunuilla hankaloittaa se, että mainittujen
  vaunujen lämmitys ja muut toiminnat vaativat sähkövirtaa. Rovaniemi-Kemijärvi
  väli on sähköistämätön. Kysymyksessänne on viitattu Ratahallintokeskuksen
  kantaan sähköistämisestä. Vaihtoehtona sähköradalle voitaisiin käyttää
  tehokasta aggregaattivaunua, joka syöttäisi makuuvaunuille niiden tarvitsemaa
  sähkövirtaa. Tähän tarkoitukseen VR:llä ei kuitenkaan ole käytettävissä
  riittävän tehokasta aggregaattivaunua ja sellaiseen investoiminen olisi
  erittäin kannattamatonta, koska sitä ei tarvittaisi muilla yhteysväleillä.
  Aggregaattivaunun hankinta tekisi yöpikajunaparin 61/68 liikennöimisen
  uudella kalustolla vielä merkittävästi kannattamattomammaksi.  
  Toisen yöpikajunaparin (69/60)
  liikennöinnin jatkaminen Kemijärvelle ei ole järkevää eikä kannattavaa, koska
  sen aikataulut eivät ole Kemijärvellä asuvia palvelevia.  
  Yöjunaliikenteen loppumisen vuoksi
  VR on harkinnut, mitä mahdollisuuksia olisi parantaa
  liityntäliikenneyhteyksiä Rovaniemen ja Kemijärven välille. Kyseinen liikenne
  olisi kannattamatonta. Liityntäliikenneyhteydet on kuitenkin useimpien
  matkustajien kannalta parempi järjestää bussiliikenteellä. Tämä johtuu siitä,
  että suurin osa Kemijärven yöpikajunien nykyisistä matkustajista jatkaa
  Itä-Lapin hiihtokohteisiin busseilla. Hiihtokeskuksiin kaikkine
  matkatavaroineen meneville yhdistelmä yöjuna/taajamajuna/linja-auto olisi
  hankala, koska heidän pitäisi vaihtaa liikennevälinettä kaksi kertaa. Mikäli
  liityntäliikenneyhteydet sen sijaan hoidettaisiin jo Rovaniemeltä bussilla,
  hiihtokeskuksiin matkustavat selviäisivät yhdellä vaihdolla.  
  Vuoden 2006 osalta, eli 31.12.2006
  asti, VR tulee kuitenkin järjestämään omalla kustannuksellaan junien 61/68
  liityntäliikenteen välillä Rovaniemi-Kemijärvi-Rovaniemi taajamajunilla. Tämä
  huolimatta siitä, että kyseinen liikenne on kustannuksiltaan tappiollista.  
  Helsingissä 10 päivänä helmikuuta
  2006 
  Liikenne- ja
  viestintäministeri Susanna Huovinen 
  Till riksdagens
  talman 
  I det
  syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman,
  till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS
  1086/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Markus Mustajärvi /vänst: 
  Grundar
  sig kommunikationsminister Huovinens svar på det skriftliga spörsmålet SS 982/2005 rd på felaktiga uppgifter och  
  vilka är de
  lönsamhetssiffror för banavsnittet Rovaniemi-Kemijärvi utifrån vilka hon har sammanställt
  sitt svar?  
  Som
  svar på detta spörsmål anför jag följande: 
  VR
  Aktiebolag trafikerar från Helsingfors till Rovaniemi med två tågpar, varav
  den ena (61/68) har trafikerat ända till Kemijärvi. Detta tågpar har tack
  vare de goda tidtabellerna haft bättre lönsamhet än det tågpar (69/60) som
  inte fortsatt till Kemijärvi. Detta natttrafikerande expresstågpar 61/68 är
  inte, och har inte varit av ministeriet köpt, olönsam trafik. I medierna har
  det således förekommit felaktiga uppgifter om den ifrågavarande trafikens
  karaktär.  
  Även
  om den ifrågavarande trafiken nu är lönsam, skall man observera att
  situationen ändras när 20 nya sovvagnar tas i användning. Företagsekonomiskt
  och med tanke på omständigheter som gäller passagerarservicen är det
  förnuftigt att sätta in ny vagnpark just på detta tågpar 61/68 som går ända
  till Kemijärvi. Kostnaderna för trafiken kommer emellertid att öka avsevärt
  på grund av den nya vagnparken med anledning av ökade avskrivningar. Detta
  inverkar på lönsamheten. På lönsamheten inverkar även flygtrafikens hårda
  konkurrenssituation. Hotet är att det ifrågavarande tågparet blir olönsamt.
  För att täcka ett eventuellt underskott har VR och ministeriet förhandlat
  fram en avsiktsförklaring. Avsiktsförklaringen gör det möjligt för VR att
  genomföra upphandlingen av sovvagnarna, eftersom aktiebolaget inte kan
  investera i olönsam affärsrörelse.  
  Trafiken
  från Rovaniemi till Kemijärvi med nya sovvagnar försvåras av att vagnarnas
  uppvärmning och övriga funktioner kräver elektricitet. Avsnittet
  Rovaniemi-Kemijärvi är inte elektrifierad. I ert spörsmål hänvisas det till
  Banförvaltningscentralens åsikt om elektrifiering. Som ett alternativ till
  elektrifierad bana kunde man använda en effektiv aggregatvagn som skulle
  sköta den strömmatning som sovvagnarna behöver. VR har emellertid inte för
  detta ändamål tillgång till en tillräckligt effektiv aggregatvagn och att
  investera i en sådan vore synnerligen olönsamt, eftersom den inte behövs på
  andra avsnitt. Upphandling av en aggregatvagn skulle med ny vagnpark göra det
  nattrafikerande expresstågparet 61/68 ännu mer olönsamt.  
  Det
  är inte förnuftigt att förlänga turen för det andra nattrafikerande
  expresstågparet (69/60) till Kemijärvi, eftersom de tidtabeller den följer
  inte betjänar dem som bor i Kemijärvi.  
  På
  grund av att nattågstrafiken upphör har VR övervägt att förbättra de
  anslutande trafikförbindelserna mellan Rovaniemi och Kemijärvi. En sådan
  trafik skulle vara olönsam. Anslutande trafikförbindelser är emellertid för
  de flesta passagerarna bättre att ordna med busstrafik. Detta beror på att
  största delen av de nuvarande passagerarna på de nattrafikerande expresstågen
  till Kemijärvi fortsätter till östra Lapplands skidorter med bussar. För dem
  som reser till skidorterna med allt sitt bagage vore kombinationen
  natttåg/regionaltåg/buss besvärlig, eftersom de då blev tvungna att byta
  samfärdsmedel två gånger. Om de anslutande trafikförbindelserna däremot
  sköttes med buss redan från Rovaniemi, skulle resenärerna till skidorterna
  klara sig med en omstigning.  
  Beträffande
  2006, dvs. till 31.12.2006, kommer VR emellertid att på egen bekostnad ordna
  den anslutande trafiken för tågen 61/68 på rutten
  Rovaniemi-Kemijärvi-Rovaniemi med regionaltåg. Detta trots att den
  ifrågavarande trafiken är förlustbringande med tanke på kostnaderna.  
  Helsingfors
  den 10 februari 2006 
  Kommunikationsminister Susanna Huovinen  
   |