TIEDOTE 11.12.2007

AVOIN KIRJE RAUTATIEVIRASTOLLE SEKÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE

VIITE            Misin, Vian ja Kuusivaaran liikennepaikat (rataosa Rovaniemi–Kemijärvi)

ASIA             Liikennepaikkojen lakkauttamismenettely

VR Oy on alkusyksystä tiedustellut Rautatieviraston kantaa junien pysähtymiseen mainituilla liikennepaikoilla (kirje ohessa). Tiedustelu on johtanut viraston kirjeeseen (ohessa) ja tiedotteeseen 3.12, jonka mukaan junien pysähtyminen edellyttää toimia, koska liikennepaikoilla ei ole kunnollisia laitureita, joille matkustajat voisivat turvallisesti laskeutua[1] (toisin sanoen laiturin mataluuttakin lienee pidetty ongelmallisena). Lisäksi seisakkeiden laiturialueen valaistus on puutteellinen. Viraston mukaan junien pysähtyminen on mahdollista vasta, jos niille rakennetaan tai kunnostetaan laiturit ja rakennetaan valaistus. Halvempia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi ei liene pohdittu[2], vaikka ainakin laituriratkaisuja on tiettävästi tutkittu Ratahallintokeskuksessa.

Sittemmin Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt VR Oy:lle ja Ratahallintokeskukselle kirjeen, jossa todetaan tarve menetellä Rautatieviraston näkemyksen mukaisesti (kirje ohessa). Asianomaisista paikkakunnista nähtävästi vain Kemijärven kaupunkiin on oltu yhteydessä (ministeriön 30.11. päiväämällä kieltokirjeellä). Niin ikään liikennepaikkoja käyttäviin matkustajiin ei liene oltu yhteydessä etukäteen (esimerkiksi matkustajamäärien vähäisyys ei poista kysymyksen periaatteellisuutta).

Tietääksemme RHK:n rataverkolla on muitakin liikennepaikkoja, jotka ovat Rautatieviraston käyttämillä perusteilla kyseenalaisessa kunnossa. Sellaisia on esimerkiksi Uudellamaalla (matala laituri, valaistus lienee riittävä), Pohjois-Karjalassa (matala ja lyhyt laituri, ei valaistusta) ja Pirkanmaalla (tiettynä päivänä vain 2 / 3 IC-junasta mahtuu laituriin). Näilläkään liikennepaikoilla ei liene ollut käytännön turvallisuusongelmia. Miksi juuri Misi, Vika ja Kuusivaara on nostettu esille, vaikka ne ovat palvelleet matkustajia tiettävästi ongelmitta yli puoli vuosisataa (omat esimerkkimme jätämme nimeämättä ”turvallisuussyistä”)? 

Rovaniemi – Kemijärvi on kovan onnen rata. VR Oy on halunnut lakkauttaa Helsingistä Kemijärvelle kulkevan yöjunan, jonka kannattavuus on edellisen liikenneministerin myöntämä tosiseikka[3]. Sittemmin valtio on nykyisen liikenneministerin esityksestä myöntänyt rahallista tukea tälle junalle, vaikka operaattori tuntuu yhä yrittävän tehdä junan palaamisen Kemijärvelle mahdollisimman vaikeaksi.

Ulkomaalainen yrittäjä on aloittamassa höyryveturivetoisen museoliikenteen samalla radalla seisakkeelle, jonka olot vastaavat lakkautettuja liikennepaikkoja. Onko menettelyn todellinen tarkoitus estää nämä höyryjuna-ajot, joista VR Oy ei itse liene kiinnostunut?

Tuoreessa väitöskirjassa arvellaan nykyisen monopolioperaattori VR Oy:n tekevän työtä saadakseen toisten pääsyn rataverkolle vaikeaksi. Epäasialliseksi luonnehdittavia keinojakaan ei välttämättä kaihdeta[4]. Onko hallintotoiminta siis ajautunut sameille vesille? Hallinnon tarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaan viranomainen ei saa ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka kuuluvat viranomaisen tehtäväpiiriin ja jotka sisältyvät tapaukseen sovellettavan lain tai muun säädöksen tavoitteisiin. Kuvastaako liikennepaikkojen sulkeminen VR Oy:n epäsuoran toiveen johdosta hallinnollisesti korrektia menettelyä?

Oheistamme asiaan liittyvää kirjeenvaihtoa, josta ilmenee VR Oy:n aloitteellisuus asiassa. Aineistosta on todettavissa muun muassa se, että 1.3.2008 alkaen rataa aletaan liikennöidä kalustolla, jonka lattiataso on nykyisiä taajamajunia matalampi.

Varmuuden vuoksi lähetämme aineiston tiedoksi oikeuskanslerinviraston ja eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan. Mainitut tahot voivat toimia oma-aloitteisesti niin halutessaan.

RAIDERYHMÄ

LIITTEET      Raideryhmän hallussa oleva asiaa koskeva kirjeenvaihto (PDF 600 kt)